maanantai 14. lokakuuta 2013

Ruskainen reissu.

Päätin lähteä tuolle jo tutuksi tulleelle laavulle pienelle retkelle. Kamera reppuun ja matkaan vanhempien ja koiran kanssa! Siinä metsätiellä pääsinkin taas kuskinpaikalle ja pääsi vähän kaahaamaan, turvallisesti kuitenkin... Kun tie loppuu, auto parkkiin ja sitten laitettiinkin töppöstä toisen eteen. Polulla tehtiin kaksi metsohavaintoa, komeita ukkometsoja! Ei ollut kamera valmiudessa niin ei valitettavasti kuvaa tullut. Laavulle päästiin, laitoin tulen ja paistoinkin makkaran heti alkuunsa, äiti oli ostanut tietenkin väärää juustomakkaraaa (HUOH) jotain atriaa... Kunnon Kabanossiahan sen pitäisi olla! No kyllähän tuokin nälkäiselle miehelle kelpasi. Vielä hieman limpparia kurkusta alas ja sitten otinkin kameran ja aloin kuvaamaan syksyn kauneutta! Aurinkokin hieman näyttäytyi ja sain hienojakin kuvia. Taitaa olla viimeisiä siedettävän lämpimiä päiviä, yöpakkaset ovat kuitenkin jo yli -5 asteen...





lauantai 14. syyskuuta 2013

Aspskär, lintusaari!

No nyt pitkästä aikaa ja vähän myöhässä uutta tekstiä.. Ei ole ollu oikeen intoa kirjoitella tänne mutta nyt tuli sellainen fiilis elikkä:

Aspskär

Joka vuotinen perinne katkesi ja päätimme lähteä isäpuolen työkaverin ja ystävän mukaan Aspskärille! Se on lintusaari loviisan edustalla, merellä. Vene oli tullut huollosta ja toimi niinkuin pitikin koeuitolla... No ajo loviisaan, tapaamme "oppaamme" ja lähdemme satamaan. Siellä syömme hyvässä ravintolassa jossa tilasimme kalliilla KOTIRUOKAA.... Kalakeittoni veti vertoja hädintuskin koulun keitoille... JÄRKYTYS! mieli ei todellakaan ollut korkealla! Eikä se siitä ruvennut nousemaankaa kun HUOLLETTU moottorimme hirttää muutaman sadanmetrin ajon jälkeen ja syttyy tuleen... Kyllä loviisan ydinvoimalassa varmasti muistetaan 14v poika joka merellä raivos ja huusi täysiä SAATANAA... kyllä vanhempanikin tykkäsivät... Varsinkin kun isäpuolen kavereille sain tuotettua hyvän ensivaikutelman...:D No onneksi olimme liikkeellä kahdella veneellä... Eikun meidän paatti rantaan ja minä hyppään toisen veneen kyytiin ja otan muutamat tavarat ja lähdemme liikkeelle jättäen vanhempani rannalle purkamaan ja nostamaan veneen ylös. 5paikkainen Buster XL toimi kuin unelma tietenkin ja perille päästiin tunnin ajon jälkeen, tavarat vaan maihin ja "isäntä" takaisin satamaan hakemaan vanhemmat. Sillä välin käänsinkin saaren joka kiven... Kävin sen perusteellisesti läpi, hämmästyin kuinka lintubongarin ura oli minuun tarttunut... Nakkasin kiikarit olalle ja lähdin matkaan.. Menin tähystämään joitain isoja ja mustia lintuja joiden paska haisi pahalle... Myöhemmin sainkin selville että ne olivat merimetsoja ja että niitä on tähän aikaan todella paljon :) Palasin mökille ja suuntasin kaukoputken kohti matalikon vasentareunaa josta porukoiden pitäisikin tulla, siellähän he olivatkin jo hyvää matkaa tänne päin. 10min ja he olivat perillä, kamat tuttuun tapaan purettiin ja sitten olikin aika asettua aloilleen...:) nautimme luonnosta ja äänettömyydestä, ainut mitä kuuli olikin meren pauhu ja lintujen soidinhuudot "aij että mieli lepäsi" 

Kuvia: 
                                                    Ekan päivän maisemaa mökkirannasta :)
                                                                   Saaren kartoitusta :3
                                                                Toisen saaren laquuni.
                                                           Saaren antimia ekoilla heitoilla.
                                                            Rantautumista aamutuimaan :)
                                                    Sivussa bongailtua! mahtava elukka tuo!
                                                             Pääskysiä oli kuin hyttysiä..
                                                                         "Piiloskivet"
                                                                          Mietelmiä.
                                                                               -II-
                                                         
                                                              Viimeinen päivä oli sateinen
Näitä oli illalla aivan tajuttomasti! :D




keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

                                           Uusintauutta pajasta.

Tässäpä kuhalle väkerretty vaappu: Aloitin valmistuksen balsapalikan valitsemalla. Kun palikka on löytynyt, piirretään siihen haluttu muoto. Tämän jälkeen vuollaan muoto,sahataan lankaura, piirretään yläprofiili ja vuollaan sekin. Kun nämä on tehty aloitetaan pyöreyden tekeminen. Ns. valioyksilöt olen pyöristänyt 80vol hiomapaperilla, näin saadan tarkka ja haluttu muoto eikä virheiden syntyminen ole niin herkässä kuten puukon kanssa. Sitten kun kädestä löytyy vaapun muotoinen palikka ollaan oikeilla jäljillä jo. Tuossa vaiheessa lankauraan upotetaan vaappuun tehty "lanka" jossa on siis vetolenkki, vatsalenkki ja pyrstölenkki. Perään lisään liima, painot ja uran täyttävät viilut esim ylijäämä balsasta. Virityksen kuivattua heitetäänkin aihio lakkapurkkiin pariksi tunniksi. Sitten aihio nostetaan pois ja annetaan kuivua rauhassa. Seuraavaksi voi joka maalata valkoisen pohjamaalin tai lakata valkoisella lakalla. Itse käytän lakkausta. Tämän kuivattua alkaakin maalaus. Kerron nyt kuinka ylimmäisen vaapun maalaus oikeen suoritetaan. Aluksi maalataan keltainen pohjamaali ja annetaan kuivua. Seuraavaksi tehdään tyllin läpi vihreällä kevyt kerros "suomukuviota" ja tuttuun tapaan annetaan kuivua. Viimeisenä maalataan sininen pääosa.Nyt   kiinnitetään silmät tarkasti molemmille puolille           samaan kohtaan. Tämän jälkeen lakataan                                                                                                     läpinäkyvällä lakalla pari kolme kerrosta, kiinnitetään                                                                                     uintilevy ja vielä kevyt lakkaus. Sitten vaan koukut                                                                                         kiinni ja kalaan!                                                                                        

Ruunaan reissu


                                       Ruunaan reissu


 Elikkä Ruunaalle lähdettiin viime keväänä iloisin mielin! Saavuimme perille jo ennestään tutulle leirintäalueelle ja etsimme vaunupaikan alueelta. Katos pystytettiin, kaivettiin pyörät vaunusta ulos, sitten lähettii! Kaverini oli ekaa kertaa Ruunaalla ja kun saavuimme Neitikosken kuohujen ääreen oli hän kita ammollaan! Vesi oli 1,0m korkeemmalla kuin yleensä ja kuuluisa stoppari oli siirtynyt monella metrillä ja näet menettänyt mahtinsa. Sitten lähdettiinkin tutkimaan maastoa, tietenkin maastopyörät olivat sitä varten! Pitkospolut olivat limoittuneet ja todella liukkaat! Kerran kävin jo penkan puolella!

      Päivä 2.      Yö oli nukuttu ja aamulla kello pirahtaa seitsemän aikoihin. Aamutoimet siinä samassa ja aamupuuron syöntiin! Kamat kasaan ja eikun Siikakoskelle taimenta narraamaan! Auto matka sinne oli jonkun parikymmentä kilsaa ja kävely taipalette sellainen 1km. Elikkä suhtkoht lähellä. No jokirannalle saavuttiin, koskihan pauhasi ja maisema oli niin erilainen kuin edellisenä syksynä jolloin vesi oli puolestaan ennätys alhaalla. Siinä jokunen aika heiteltyä kaveri (ruskeatakkinen) nappaa tuollaisen 41cm taimenen. Minä tietenkin aloin hieman hermostumaan että missä se minun kalani sitten viipyykän.. Siinä aloin hermostuksissani säheltämään ja siiman katkaisin kun se pääsi kivien väliin uimaan... Noh uutta leikaria siimaan ja eikun oranssia Beten Lottoa koskenniskalle, toisella yrityksellä vapa tärähtääkin oikeen tosissaan mutta kalasta ei sen kuummin kuultu.. Eikun vaan asennetta kehiin ja huolet sivuun niin hyvä tulee! Asetuin eri kohdalle ja huomasin pyörteistä että siinä olisi kivi alla, melko kokeneena kalastajana tiesin että siellä ne kalat on. Eikun Lottoa perään ja ensimmäisellä heitolla kala kiinni! Haaviin nousi kuin nousikin 46cm taimen hyvän kuntoisena ja kauniina! -Tästähän me teemme tänään savukalaa tuumasin. Veret ulos ja pikainen perkaus ja oksaan roikkumaan, hetki kalastelua mutta se jäikin sitten meidän molempien osalta vaan alamittoihin.

Lopputurinat ja tarinat:      
Ottikokoista ei muina päivinä sitten noussutkaan mutta mukavaa oli ja luonnosta sai kyllä nauttia todenteolla! Mukava viikko takana ja eikun kotiin lepäämään tulevia reissuja varten...  

Voin lämpimästi suositella Ruunaan koskia kohteeksi jos haluaa nauttia upeasta luonnosta ja kaloista!
Tuolta enemmän tietoa: http://www.ruunaa.fi/fi/etusivu/